Kylppärisammakko. Rakas pikku ystävä joka on kerran käynyt kanssamme suihkussa ja kerran tullut tervehtimään alakerran ovelle.
Sitten on hyvää ruoanlaittoa viinin kera, maailman hienoimmat keittiön kaapistot-alkuperäiset, 50-lukua parhaimmillaan, hieno tupareissa kameraan ilmaantunut kuva.
Pakastimesta voi milloin vaan ottaa leipomiani korvapuusteja.
Nyt valmistui soijaversio lihalevypiirakasta. Muistaako kukaan sellaista? Lapsuudenkodissa sitä syötiin kun oli vaikka vappu ja muutamaan päivään haluttiin olevaan helppoa ruokaa saatavilla ja kaikki söivät milloin kerkesivät. Katsotaan tuliko hyvää, tein lehtitaikinaan ja lisäsin vähän porkkanaraastetta.
Luin jostain että 70-luvulla lihalevypiirakkaa myytiin kaupoissa. Myytäisiinpä nykyäänkin, kasviesversiona vain.
Vielä muutamia kotitöitä ja valmistautumista huomiseen filosofianluentoon ja sitten Edith Whartonin Age of Innocence -kirjaa ennen nukahtamista. Ihana kirja, sopivan turhamainen, tunteellinen, esineistöön ja vaatteisiin keskittyvä, sellainen mitä tarvitsen rauhoittaakseni juoksevat ajatukset.
Hyvää huomista perjantaita!
7 comments:
kuvissa kaunis valo, ja tekstissä riemastuttava ihastuttava muistorikas leivonnainen, lihapiirakkalevy ! sitä tosiaan syötiin saunan jälkeen, ja usein vieläpä lihaliemen kera... ja lautaset olivat tummanruskeat. nyt tekis mieli maistaa!
Ihana pieni lemmikki siellä. Todella hauska kuva.
Minäkin muistan kotona tehdyn lihapiirakan, siitä tuli hirvittävästi hyviä muistoja mieleen. itse en ole muuten tehnyt kertaakaan.
Ihanaa viikonloppua!
Hehee, ajattelinkin että lihalevypiirakka on meille yksi niistä kollektiivisista muistoista:) Kiitos kommenteista!
Onpa teillä tosi ihanan näköinen koti!
Ja kylppärisammakko on söpö, noin pieni!
Mikä sammakko! Mahtava=) Ja muutenkin kauniita, viipyileviä kuvia.
Hei Jeera, tämä on kerrassaan ihastuttava blogi - palaan toistekin!
Ja lihalevypiírakka, minä muistan! Naapurissa syötiin sitä aina kun olin pienempi.
Toki muistan lihapiirakan!
Sammakko on IHANA!
Post a Comment